Minni ja Väinö takapihalla

Minni ja Väinö takapihalla

perjantai 22. joulukuuta 2023

PERJANTAI 22.12.2023

 


No nyt on oikea koko ja oikea väri. HYVÄÄ JOULUNODOTUSTA EDELLEEN

Yritin hiukan laitella kuvia tänne tästä uudesta paikasta. Kaikki piti tehdä uudestaan, kun kuvat olivat niin suuret, että osin menivät päällekkäin. Jonkin verran on parempi nyt.

Kisujen kanssa on aika enimmäkseen mennyt. Väinö kisu loukkasi toisen takatassunsa joko tappelussa meidän patiolla toissa yönä tai sitten eilen aamulla hypätessään verkon yli patiolle. Nyt kisu nilkuttaa. Levon jälkeen liikkeelle lähteminen on kisulla vaikeaa, mutta sitten liikkuminen sujuu, kun ulos pääsee. Nythän ulkona on aivan hirveä koiran ilma. Lunta tulee patiollekin aivan mahtavasti. Huomenna saan olla lumitöissä heti aamusta. Jos sade loppuu jo tänä iltana, voin illallakin siivota isommat lumet pois. Nyt juuri Väinö istuu käytävällä tuolissa ja ihmettelee maailmanmenoa. Minni taas seilailee edestakaisin. Minni on arempi kisu, Väinö on taas aika sosiaalinen eikä ihan heti juokse karkuun, jos joku haluaa tervehtiä. 

Laitoin äsken kalkkunan uuniin ja pidän ohjeen lähellä, että varmasti paistuu sen mukaan. Rullassa on vahti, joka pomppaa kalkkunasta, kun se on kypsä.

Väinö se istuu käytävässä tuolilla. Minni sai jo ruokaa, mutta Väinö ei taida tulla syömään. Voi voi.

Säärystimiä aloin neuloa tässä yhtenä päivänä ja jos jaksan saan tänään jo ekan valmiiksi. Oikein hyvällä onnella saan ne lähtemään jo ensi viikon torstaina ja sitten minulla ei enää olekaan kuin yhdet sukat tehtävänä. 

Tilauksia on ollut paljon, mutta yllättävä muutto sotki aikatauluja hiukan. Ihan kaikkia en siis ehtinyt jouluksi tekemään. Mutta melkein.

Kun sukat on lähetetty alan siistimään kransseja. Toivon mukaan kiskot ja siimat ja koukut saadaan tammikuussa seinälle ja kranssit sinne nätisti ja pois pöydiltä ja tieltä.

Uusia on sitten kiva alkaa tekemään, kun on aikaa suunnitella ja väsätä kaikessa rauhassa. Mietinkin tässä juuri, että mikähän sopisi tupsujen kanssa yhdessä kransseihin. Pitää mennä pinterestiin ja katsoa löytyisikö sieltä mallia. Minähän en mitenkään erityisen lahjakas ole näissä asioissa, mutta minusta on valtavan hauskaa niitä tehdä. Etenkin suunnittelusta tykkään tosi paljon. Kokeilemisesta tykkään myös, mutta kun ei ole koulutusta niin toteutus jää usein hiukan vajaaksi. Tulos ei aina läheskään vastaa mielikuvaa. Mutta siihen auttaa suunnittelu ja kokeilu aina vain uusiksi, sieltä se sitten ykskaks syntyy.

Joulu vietetään kisujen kanssa hyvin syöden ja lukien ja neuloen ja ulkoillen päivällä yhdessä jos sää sallii.

Joulupäivänä menen luultavasti ystävättären luo jouluaterialle ja juttelemaan yhteisistä harrastuksistamme. Meillä onkin aina paljon juteltavaa. Ystävättäreltä on mm. tämä kisko-juttu seinälle, erittäin hyvä asia.

Toinenkin idea hänellä oli heti alussa, kun hän näki tämän asunnon, mutta sitä en ole ollenkaan vielä ehtinyt tekemään. Ajan kanssa sitten.

Ensi keväänä leikataan tää mun toinen lonkka. Se on niin hirveän kipeä toisinaan ja onneksi kuitenkin on hyviäkin päiviä välillä, mutta kävely on tuskaa. Yöt sujuu, mutta aamut monesti ihan kamalia ja sama koskaa ranteita ja sormia. Ranteet on mäsänä jo ja moni asia on jo vaikea suorittaa. Esim. lasin käteen ottaminen ei tahdo enää kunnolla sujua. Tarttua pitää molemmilla käsillä mieluiten ettei lasi luiskahda. Molemmissa käsissä on sama vaiva. Eli siis peukaloista ei ole enää apua lasin käteen ottamisessa, koska ne ei taivu tarpeeksi. No kaikkeen tottuu, mutta kipuun ei millään tahdo tottua. Hyvin varovaiseksi tämä tällainen opettaa niin ulkona käveleminen kuin sisätiloissa liikkuminen ja nämä kotiaskareet etenkin.

Sellaista on vanheneminen. Minun ei pitäisi valittaa. Minua 7 vuotta vanhempi veli ei voi syödä, vaan kurkussa on letku, hän sen sijaan voi juoda kahvia ja syödä jäätelöä. Hän voi kävellä ja liikkua hiukan, mutta asioiden ymmärtäminen alkaa heiketä. Hän ei jaksa säveltää enää, mutta jaksaa soittaa pianoa. Sain juuri hänestä tuoreen valokuvan - vanha mies siinä kameraan katsoo.

Elämä ottaa ja elämä antaa, se vain on näin. On aika sopeutua ja varautua ihan kaikkeen - vaikkapa sotaankin, mutta ainakin vanhenemiseen.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

KESKIVIIKKO 24.4.2024

TERVEHDYS TÄÄLTÄ LUMISELTA PELTOAUKEEN VIERELTÄ   Tosiaan, edessäni on isoja peltoja, joissa kaikissa on taas lumipeite, ainakin osaksi. Nyt...